Vihreiden ryhmäpuheenvuoro kaupungin talousarviovaltuustossa ma 28.11.2016. Puheen piti ryhmäpuheenjohtaja Aki Korpela
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Olemme asettaneet itsellemme tavoitteen: Hyvinkään talouden tulisi olla tasapainossa 100–vuotisjuhlavuonna 2017. Tavoitteen saavuttamiseksi on edetty kolme edellistä vuotta talouden seurantaryhmän tai talouden tasapainottamisryhmän johdolla.

Nyt käsittelyssämme olevassa kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen esityksessä Hyvinkään vuoden 2017 talousarviossa tavoite on saavutettu. Sen käyttötalouden loppusumma on himpun verran positiivisen puolella.

Tasapainoa ei ole saavutettu ihan kivuitta. Jo kaupunginhallituksen talousarviokäsittely osoitti, että paineet lisäillä määrärahoja tiettyihin toimintoihin ovat varsinkin näin tulevana kunnallisvaalivuotena kovat. Silti uskaltanen luvata, että me vihreässä ryhmässä olemme sitoutuneet talouden tasapainottamisen tavoitteeseen ja aiomme pitäytyä kaupunginjohtajan talousjohdon tuella valmistelemassa esityksessä.

Tämän vuoden talousarviokäsittelyssä on uusi piirre se, että suurimmat laineet on tällä kertaa nostattanut peruskoulutus. Aikaisempina vuosina kiivaimmat mielipiteet täällä valtuustossa on nostanut perusturva, mutta nyt näyttäisi siltä, että sosiaali- ja terveystoimen määrätietoinen kehittämistyö on johtanut siihen, että se jo alun alkujaan pysyy annetussa budjettiraamissaan, eikä silti perinteisiä Verson avustuksia, Onnensiltaa tai veteraanimäärärahoja ole leikattu pois.

Opetuslautakunnassa on ollut epäselvyyttä, esim. edellisen valtuuston talousarviokokouksen päätöksestä tuntikehyksen leikkauksesta, jota ei olisi näytetty vietävän käytäntöön. Alkusyksystä olemme kuulleet viestejä, jonka mukaan perusopetus olisi ylittämässä talousarvionsa nyt syksyllä 2016. Se aiheuttaa paineita vuoden 2017 talousarvion laadintaan. Olisiko tässä paikka oikeasti pysähtyä ja miettiä, miten jatkossa tällaisia yllätyksiä ei enää tulisi.

Meille valtuutetuille on myös lähetetty sähköposteja opetustoimen asioissa. Sivistystoimi on saanut kritiikkiä toimintatavoistaan. Saatujen viestien perusteella sen järjestämät kuulemiset eivät tavoittaisi kuntalaisia . Muutenkin palautetta kuuluu siitä, että kuntalaiset eivät koe tulevansa kuulluiksi päätöksissä. Onko niin, että meidän valtuutettujen korviin kantaa äänekkään vähemmistön valitus, vai onko tässä oikeasti epäkohta? Vaatii kylmäpäisyyttä meiltä päättäjiltä, että ei heti lähde somekohujen pyörteisiin, vaan malttaa itse pohtia, ottaa selvää asian eri puolista monipuolisesti ja vasta sitten päättää. Usein suuri enemmistö on kovin hiljainen. Silti jäljelle jää kysymys: Miten oikeasti saataisiin sellainen kuulemisjärjestelmä, joka kuulee ja ottaa huomioon mielipiteet mutta jossa enemmistön näkemys tulisi selkeästi esille.

Sivistystoimen palveluverkon käsittely alkamassa jälleen uudelleen. Ensimmäinen tiedotustilaisuus Pikku–Tapiksen, Talvisillan ja Kaukas–Uusikylän koulujen osalta on pidetty. Jos ja kun taloutta pitää tasapainottaa palveluverkon kautta, olisi tärkeää, miten se tuodaan käsittelyyn niin, että kuntalaisia on aidosti kuultu ja suunnitelmat tehty pitkäjänteistä kehittämistä silmällä pitäen. Pelkkä koulujen lakkauttamislinja ei varmaan ole järkevää, vaan pitää ylipäätään tarkastella millaisia yksiköitä on järkevää ylläpitää, jotta tuntikehys jakautuu tasaisesti ja opetus on yhtä laadukasta joka puolella Hyvinkäätä. Meille valtuutetuille on kerrottu, kuinka kolmisarjainen yläkoulu on varsinainen resurssisyöppö isoihin kuusi–seitsemänsarjaisiin verrattuna.

Palveluverkkoratkaisuissa pitää samalla pitää huoli siitä, että erityisopetusta on riittävästi saatavilla eri kouluilla, kun lähes kaikki erilaiset oppijat on integroitu tavallisiin ryhmiin. Pelkkä ryhmien kasvattaminen olisi edesvastuutonta, nyt pitäisi oikeasti miettiä miten vahinkoa ei synny säästöjen mukana. Onko sivistystoimen hallinnossa käytettävissä suunnittelijaresurssia riittävästi — ja jos ei , niin pitäisikö nyt irrottaa jostain joku henkilö perusopetuksen suunnitteluun?

Iso kulmakivi opetuspuolen palveluverkossa on keskuslukio. Lukiohanke näyttää etenevän ja hyvä niin. Lukio toteutuessaan avaa toivottavasti muut keskustan kouluratkaisujen solmut.

Myös varhaiskasvatuksen tai kotoisammin päivähoidon palveluverkko on tarkastelun alla. On arvioitu lapsimäärän pienenemistä, joten siinä tapauksessa muutoksia on tarpeen tehdä. Varhaiskasvatuksen puolella on kuitenkin kaksi kynnyskysymystä, joita me vihreät pidämme tärkeinä. Ensinnäkin haluaisimme pitää huolen siitä, että palveluita pitäisi olla riittävän lähellä eri puolella kaupunkia, jotta ne olisivat tavoitettavissa myös kävellen ja pyörillen. Toiseksi kannamme huolta hyvinkään kylien varhaiskasvatusratkaisuista. Esimerkiksi Kaukasissa ennen päiväkodin lakkauttamista, olisi pitänyt miettiä, olisiko varhaiskasvatuksesta ja koulusta saanut leivottua jotenkin yhtenäisen kokonaisuuden, jossa molemmat tukevat toisiaan. Nyt varhaiskasvatus tekee omia ratkaisujaan ja perusopetus omiaan, vaikka molemmat sivistystoimeen kuuluvatkin. Iso tuntuu olevan raja–aita näiden kahden toimijan välillä.

Varmaan tänään valtuustossa vielä puhumme kahdesta muustakin varhaiskasvatuksen asiasta: ryhmäkoista ja subjektiivisestä päivähoito–oikeudesta. Paljastan tässä ja nyt, että subjektiivisen päivähoito–oikeuden suhteen olemme yksimielisiä. 20 tuntia varhaiskasvatusta on suurimmalle osalle sellaisia lapsia, joiden jompikumpi vanhempi on kotona, riittävä. Silti täytyy edelleen pitää huoli siitä että mikäli perhe kokee tarvitsevansa vaka-paikan, niin perhe sen myös saa (esim vanhemman uupumisen tai vaikean elämäntilanteen takia, lapsen kehittymisen tueksi jne).

Varhaiskasvatuksen hoitaja–suhdeluvun suhteen ryhmämme hajoaa. enemmisö on valmis hyväksymään jouston ryhmäkokoasiassa, siis tapauskohtaisesti 7 tai 8 lasta kasvattajaa kohden päiväkodin tiloista riippuen, mutta joidenkin mielestä suhdeluku 1/7 on ehdoton.

Kenttäkadun päiväkodin valmistuminen on iso, mullistava asia varhaiskasvatuksen palveluverkon kannalta. Tietysti myös vihreässä ryhmässä iloitsemme siitä, että uusi päiväkoti on ekohenkinen. Se on Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty päiväkoti.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Me vihreässä ryhmässä olemme aina kantaneet huolta kahdesta pienimmästä lautakunnastamme, kulttuuri– ja vapaa–aikalautakunnasta — ja erityisesti sen kulttuuripuolesta — ja ympäristölautakunnasta. Niistä mainitsen vielä muutaman huomion tähän ryhmäpuheenvuoromme loppuun.

Kulttuuri. Ainakin kahtena edellisenä vuotena olemme talousarviokokouksessa ryhmäpuheenvuorossamme peräänkuuluttaneet kulttuuripuolelle vahvistusta virkamieskuntaan. Käsityksemme mukaan kulttuuri ei mitenkään voi olla sivistystoimenjohtajan vasemmalla kädellä johtamaa, vaan ansaitsee oman nimetyn henkilönsä. Nyt tämän vuoden budjettikirjan sivulla 79 lukee: Vahvistetaan yleisen kulttuuripuolen henkilöstöä niin, että kaupungissa on jatkossa yleisestä kulttuurin kehittämisestä sekä kulttuuritoimijoiden yhteistyön ja tapahtumatoiminnan koordinoinnista vastaava henkilö. Niin ikään, olemme täällä puhujanpöntössä voivotelleet Hyvinkääsalin alennustilaa — ja kas kummaa siihenkin vastataan budjettikirjassa samalla sivulla: Hyvinkääsalin tuleva toimintamalli selvitetään saatujen kokemusten perusteella tarkoituksena luoda toimiva ja taloudellisesti järkevä kokonaisuus yhdessä Villatehtaalla olevien esiintymistilojen kanssa.

Hienoa, kun asiat ainakin tavoitteen tasolla etenevät. Muutoinkin kulttuuripuolen talousarviokirja pitkästä aikaa luettelee selkeitä tavoitteita ja kehittämistoimia. Toivottavasti nyt nämä tavoitteet myös toteutuvat vuonna 2017. Ainakin nämä kaksi ensiksi mainittua. Sen olisi satavuotias Hyvinkää kyllä ansainnut!

Viimeisenä, muttei vähäisempänä ympäristölautakunta:

– Ensi vuonna astuu uusi rakennusjärjestys voimaan. Keskeisimmin muuttuu se, että lupamenettelyä helpotetaan: pienimpiä rakennelmia varten ei tarvitse enää hakea lupaa. Tämä vaikuttaa lupamaksukertymään, mikä siis pienenee. Siksi lupamaksuja korotetaan.

– Hallintouudistus johtaa vuoteen 2019 mennessä siihen, että ympäristönterveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Ensi vuoden aikana uudistukseen valmistautuminen saattaa näkyä asiakaspalvelun heikentymisensä, kun osa työajasta käytetään uudistustyöhön.

– Lupapiste-palvelu tuonee tulevaisuudessa lisää yhteistyömahdollisuuksia kuiden kuntien kanssa. Suunnitelmissa on laajentaa lupapistepalvelu myös ympäristöpalveluihin v. 2019 mennessä.

– Rakennusvalvonnassa aloitetaan pysyvästi säilytettävien asiakirjojen muuttaminen sähköiseen muotoon.

– Tulevana vuonna uuden valtuuston myötä kaupungin ympäristöohjelma päivitetään ja energia- ja ilmasto-ohjelma uudistetaan.

Nämä viimeksi mainitut ovat erittäin keskeisiä asiakirjoja. Ilmastovastuu kuuluu meille kaikille, jos haluamme jatkossakin säilyttää planeettamme elinkelpoisena. Planeettaa B ei ole olemassa.