Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tilinpäätöspuheessa on yleensä tapana kiittää tarkastuslautakuntaa huolellisesta työstä. Me vihreässä ryhmässä emme poikkea linjasta. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on mielenkiintoista luettavaa, joka avaa hyvin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen keskeiset kohdat.

Tilinpäätös on poikkileikkaus kaupungin toiminnoista ja taloudellisesta asemasta viime vuodenvaihteessa. Sinänsä ei ole kovin hedelmällistä ruotia yksityiskohtaisesti läpi, kuinka viime vuosi menikään, vaan keskittyä oppimaan päättyneestä vuodesta linjattaessa kaupungin tulevia ratkaisuja.

Viikonlopun ryhmäkokouksemme jälkeen kaivoin esille puheen, jonka pidin ryhmämme nimissä syksyllä 2013, vuoden 2014 talousarviokäsittelyssä. Puheessa totesimme mm, että: ”Tästä talousarviosta emme selviäisi pelkästään veroja korottamalla. Tarvitaan uudenlaista ajattelua: toimintaa on tehostettava ja järjesteltävä uudelleen.”

ja edelleen:

”Me vihreässä ryhmässä pyrimmekin vuoden 2014 talousarviossa antamaan kaupungin johtaville virkamiehille mahdollisuuden näyttää, mihin uudistuksiin he pystyvät, jos emme heti ole luottamushenkilöinä niitä kaatamassa. Talousarviokirjassa onkin monia positiivisia merkkejä orastavista rakenteellisista uudistuksista, joilla on mahdollisuus johtaa parempiin palveluihin — tai vähintäänkin yhtä hyviin, kuin ennen — pienemmin kustannuksin. Erityisesti perusturva on kunnostautunut innovatiivisuudessaan. ”

Nyt puolitoista vuotta myöhemmin on hienoa havaita, että osuimme oikeaan: Erityisesti kaupungin perusturvan virtaviivaistamishanke on tuonut mukanaan paljon hyvää: Perusturva pysyy budjetissaan ja silti toiminnot kehittyvät ja asiat asiakkaan näkökulmasta etenevät. Pienenä häpeätahrana menestystarinassa on toimeentulotuki: toimeentulotuen päätöksistä tulee lautakunnalle eniten oikaisuvaatimuksia, eikä toimeentulohakemusten käsittelyssä vieläkään pysytä lakisääteisessä aikataulussa, vaan asiasta ovat huomauttaneet niin sosiaaliasiamies kuin muutkin viranomaiset.

Pientä huolta ryhmässämme aiheuttaa myös se, pysyykö perusturvan (tai nykyisin sosiaali- ja terveystoimen) henkilöstö muutosvauhdissa mukana. Muistetaanko henkilöstön kanssa asiallisesti keskustella, tiedottaa ajoissa suunnitelmista ja pitää henkilöstö osallisina muutosprosesseissa? Organisaatiomme on juuri niin vahva, kuin sen yksittäiset työntekijät, jotka konkreettisesti kohtaavat palveluja tarvitsevan kuntalaisen, ovat. Kuntalaisten silmissä palvelukykymme mitataan juuri heidän omassa yksittäisessä asiassaan.

Virtaviivaistamishanke on tuonut mukanaan eittämättä paljon hyvää. Tosiasia on myös se, että muutosvastarinta on uudistusten pahin hankaloittaja. Aivan kuten vuoden 2014 talousarviopuheessa, me vihreät toivomme nyt saman vuoden tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä meiltä valtuutetuilta poliittista vastuunkantoa ja selkärankaa.

Strategiatyö. Otan jälleen suoran lainaukset:

”Kuntalaki painottaa valtuuston roolia kunnan strategisena johtajana, jossa on tärkeää tulevaisuuteen suuntautunut, kunnan toiminnan pitkäntähtäimen tavoitteiden ja päämäärien hahmottaminen ja linjaaminen.”

Me valtuutetut olemme kuitenkin vapaaehtoisesti jättäneet tämän osan tehtäväämme hoitamatta. Kaupunkistrategian uudistaminen poistettiin vuoden 2014 tavoitteista. Samaan tapaan tänään kokoontunut valtuusto on poistanut/poistamassa sen vuoden 2015 tavoitteista. Syynä poistamiseen on milloin käytetty kuntien yhdistymisneuvotteluja, milloin henkilövajetta kaupungin johdossa.

Arvoisat kanssavaltuutetut: meidän valtuutettujen on uskallettava linjata, mihin suuntaan olemme viemässä Hyvinkään kaupunkia lähivuosina. Tämänkokoinen kaupunki ei voi vain ajelehtia eteenpäin ilman ajantasaista suunnitelmaa tulevaisuudesta. Enää yhtenäkään vuotena emme voi jättää kaupunkistrategiaa pois tavoitteistamme, vaan työhön on oikeasti nyt tartuttava.

Ihan samankaltaista päättämättömyyttä osoittaa muutama muukin asia:

Ensimmäisenä nostan esiin kouluverkkoratkaisun. Sitä on nyt monta vuotta siirretty ratkaistavaksi aina vain joskus myöhemmin. Tämän hetken päätöksen mukaan kouluverkko on tarkoitus ratkaista tänä syksynä. Me vihreässä ryhmässä kannatamme lähtökohtaisesti kyläkouluja moneen kertaan ääneen lausumiemme syiden vuoksi. Silti toivomme, että kouluverkkoratkaisu saadaan nyt kuluvana syksynä aikaan, vaikka se olisikin ryhmällemme epämieluisa. Kyläkoulujen tilanne ei voi enää vain velloa vuosi kerrallaan: meidän valtuutettujen on kyettävä päättämään, kuinka kaupunkiamme jatkossa kehitetään ja hoidetaan.

Pelkäänpä, että kyläkoulujen tapaan pikku hiljaa samanlaisessa löyhässä hirressä alkavat olla kotihoidon Hyvinkää–lisän asiakkaat. Viime syksynä valtuusto päätti vastoin virkamiesten esitystä, että kotihoidon Hyvinkää–lisän maksamista jatketaan nyt kuluvana vuonna. Talouden tasapainottaminen ja leikkauskohteiden etsintä kuitenkin jatkuu. Saavuttaaksemme tasapainoisen talouden, on kaupungillamme edessä rakenteellisia uudistuksia vielä vuonna 2016 ja 2017, eikä tarvitse olla kovinkaan suuri ennustaja todetessaan, että Hyvinkää–lisän leikkausesitys tulee taas pöydälle. Hyvät valtuutetut: myös tässä kysymyksessä meidän on saatava aikaan ratkaisu, joka kestää: joko Hyvinkää–lisää ei makseta jatkossa tai jos sitä maksetaan, pitää löytää ratkaisu, mistä muualta vaadittava raha leikataan. Hyvinkää–lisän käyttäjien kannalta on kestämätöntä, jos ratkaisu tehdään aina vain vuodeksi kerrallaan — aivan kuten myös tarkastuslautakunta toteaa kertomuksessaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat

Jotta ryhmäpuheenvuoromme ei menisi pelkiksi madonluvuiksi, otetaan loppuun vielä yksi menestystarina: Hyvinkään kaupunginvaltuusto päätti asettaa tavoitteeksi vuonna 2013 vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Hyvinkäällä lähivuosina keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Jopa tuolloinen hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen piti tavoitetta kunnianhimoisena.

Nyt meille valtuutetuille jaetussa materiaalista käy ilmi, että tavoitteessa on toistaiseksi onnistuttu. Edelleen olemme tänä kesänä uutisissa kuulleet Lappeenrannan teknillisen yliopiston professoriryhmän raportoimana, kuinka energiapolitiikalla voidaan torjua ilmaston lämpenemistä, lisätä työpaikkoja ja vientiteollisuutta. Myös suuryrityksetkin ovat sen ymmärtäneet: esimerkiksi paikkakunnan Konecranes pitää yhtenä myyntivalteistaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tuotettuja tuotteitaan. Näiden faktojen valossa tuntuukin siis kummalliselta se, että tekemämme valtuustoaloite Hyvinkään liittymisestä HINKU–hankkeeseen — siis kohti hiilineutraalia kuntaa — ei ole edennyt. Ilmeisesti kantona kaskessa on ollut epätietoisuus siitä, mitä kustannuksia hanke kaupungille aiheuttaisi.

Hyvät valtuutetut, kysymme meiltä tässäkin asiassa samankaltaista rohkeutta, kuin vuonna 2013: katseet kohti tulevaisuutta ja tulevaisuuden energiaratkaisujen avaamia mahdollisuuksia. Hyvinkää on tähän asti edennyt esimerkillisesti ilmasto- ja energiapolitiikassaan. HINKUun kuuluminen ei saamiemme tietojen mukaan juurikaan aiheuttaisi muuta, kuin muutamaan virkamieskokoukseen osallistumisen lisää.