Vuoden 2016 tilinpäätös

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Taas on se aika vuodesta, että me valtuutetut saimme pari viikkoa sitten luettavaksemme kattavan paketin raportteja, joissa kuvataan sitä, kuinka vuosi 2016 kaupungissamme meni. On henkilöstökertomusta, hyvinvointikertomusta ja sitten tietenkin itse tilinpäätöskirja ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus. Tällä kertaa niissä kaikissa on hieman uusi sävy: monessa keskitytään tekemään yhteenvetoa koko valtuustokaudestamme, omasta nelivuotiskaudestamme.

Mikäs meidän on oikeastaan jättää Hyvinkään kaupunki uusiin käsiin: onnistuimme monissa keskeisissä tavoitteissamme. 100-vuotiaalla Hyvinkäällä on meneillään komea juhlavuosi, talous ensi kerran tasapainossa sitten vuoden 2011, kaupungilla on aivan uusi strategia, ”Pelikirja”, jota uusi valtuusto voi lähteä toteuttamaan uuden toiminta– ja hallintosäännön myötä.

Tämän neljän vuoden aikana on tapahtunut paljon. Toimintoja on määrätietoisesti kehitetty, käytäntöjä on uudistettu. Suurin myllerrys lienee tapahtunut sosiaali- ja terveystoimessa. Menestystarinoita tilinpäätöskirjasta:

– yhteispäivystyksen käyttö vähentynyt koska omaa toimintaa on kehitetty sujuvammaksi

– puolikiireellinen vastaanotto toimii ja edustaa  hyvää asiakaslähtöisyyttä

– kotihoidon kehittäminen on tuonut säästöä välittömän asiakastyön ajan lisääntymisellä ja siten saatu kustannussäästöä

– Hyvinkäällä saatu käyntiin ikääntyneiden perhehoito, joka myös on menestystarina: nyt muut kunnat ottavat siitä mallia

– vuonna 2016 kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä väheni ensimmäisen kerran viimeisen viiden vuoden aikana. Lisäksi laitoshoitoa tarvitsevien vaikeahoitoisten lasten määrä vähentyi ja yhä suurempi osa lapsista voitiin sijoittaa perhehoitoon. Lastensuojelun sijaishuollon kustannukset laskivat ja olivat noin 500 000 € pienemmät kuin vuosina 2014 – 2015. Valtuustokauden aikana lasten ja perheiden palveluissa painopistettä on siirretty yhä enemmän varhaisen tuen palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Työ on vähitellen tuottanut tulosta.

– kaiken kaikkiaan sosiaali- ja terveystoimessa on lisätty matalan kynnyksen palveluita sekä aikuisten että lapsiperheiden palveluissa ja tämä ollut asiakaspalautteiden mukaan heidän tarpeitaan palvelevaa toimintaa. nuorisoaseman toiminta myös vakiintunut, asiakasmäärä kasvanut.

Sosiaali- ja terveystoimen mullistukset senkun jatkuvat. tänään päätämme täällä valtuustossa viime metreillämme, siirrämmekö koko sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuun Keski-Uudenmaan kunnille perustettavalle uudelle järjestämiskuntayhtymälle. Me vihreät näemme suunnitelman järkevänä ja tuemme sitä.

 

Hyvät valtuutetut,

Tilinpäätöskirjasta löytyy menestystarinoita myös muilta toimialoilta

Ympäristölautakunnassa tehtiin monia kuntalaisten hyvinvointiin, viihtyvyyteen ja ympäristön tilaan liittyviä ratkaisuja. Byrokratian purkutalkoisiin osallistuttiin uudistamalla rakennusjärjestys, mikä helpottaa ja nopeuttaa erityisesti pienten rakennelmien luvanvaraisuutta. ELY-keskus hyväksyi Sveitsinpuiston hoito- ja käyttösuunnitelman. Ympäristön tilaa seurattiin ja kartoitettiin laajasti: selvityksessä olivat niin pintavesien kuin ilman laadut. Sveitsin luonnonpuistoon rajautuvassa luonnonmetsässä tehtiin kasvillisuusselvitys. Myös Hyvinkään pesimälinnusto on selvitetty sekä taajamassa että Kurkisuolla.

Polkua luontoon II-hanke eteni Hämeen ELY-keskuksen tuella eteen päin. Lopputuloksena on laadittu seitsemän luontopolkua opastauluineen. Koko hanke on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2017 aikana. Polkua luontoon -hanke noudattaa uuden Hyvinkään pelikirjan tavoitteita yhdessä tekemisen ja me-hengen luomiseksi: osa hanketyöstä on toteutettu talkootyönä, ja kuntalaiset ovat osallistuneet hyvin oman lähiympäristönsä kehittämiseen.

Ylikunnallista yhteistyötä on tehty valvontaeläinlääkärin tehtävissä Lahden kaupungin kanssa. Sopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun asti, minkä jälkeen maan hallituksen linjausten mukaisesti ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakunnalle. Näihin esivalmistelutöihin myös Hyvinkäällä on osallistuttu. Lisäksi Hyvinkää liittyi hiilineutraalisuutta tavoittelevien HINKU-kuntien verkostoon, mikä oli valtuustolta selkeä, rohkea linjanveto ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.

Valitettavaa on, että kaupungin vuoden 2016 ympäristötilinpäätös ei ehtinyt enää tämän valtuuston käsiteltäväksi. Se hyväksyttiin vasta viime kaupunginhallituksessa ja monet sen sisältämät mielenkiintoiset tiedot jäävät siis uuden valtuuston tutkittaviksi sen ensimmäisessä kokouksessa kesäkuussa. Voinen kuitenkin tässä todeta, että siinäkin on paljon positiivisia uutisia: Hyvinkäällä tuotettu jätemäärä on selkeässä laskussa ja valtuustokauden aikana sen käsittely on mullistunut täysin, huomattavasti entistä kestävämpään suuntaan. Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma hyväksyttiin viime keväänä ja se toivottavasti hillitsee jatkossa liikenteen ympäristöpäästöjä.  Suurimmat Hyvinkään päästöt tulevat, niin kuin tiedämme,  edelleen rakennusten lämmityksestä ja tieliikenteestä, mutta niihin liittyen todettakoon, että energiatehokkuusohjelmassa edettiin suunnitelmien mukaan ja yhdeksän prosentin säästötavoite saavutettiin. Edelleen ympäristöraportin HINKU-osuuden mukaan Hyvinkään kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2015 yhteensä 201,7 CO2-ekv kt ilman teollisuuden päästöjä. Päästöt vähentyivät edellisvuodesta 10,9 %. Asukasta kohden laskettuna hyvinkääläisen päästöt laskivat tasolle 4,3 CO2-ekv t vuodessa. Vuosien 2009-2015 päästövähenemä Hyvinkäällä on ollut 36,5 %.  Saman kokoluokan kuntiin verrattuna ovat Hyvinkään päästöt kuudenneksi pienimmät 22 kunnan joukossa. Vertailtaessa HINKU-kuntiin ovat Hyvinkään päästöt kolmanneksi pienimmät kahdentoista kunnan joukossa. Muihin KUUMA-kuntiin verrattuna hyvinkääläisten päästöt ovat viidenneksi pienimmät kymmenen kunnan joukossa.

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnasta kuuluu myös hyvää. Vuoden 2016 talousarviota hyväksyttäessä yksi ryhmäpuheenvuoromme keihäänkärjistä oli kaupungin kulttuuritoimen surkean tilan pöyhiminen. Toivoimme vuoden 2016 tuovan selkeän muutoksen pysähtyneisyyden tilaan ja niin suurilta osin on käynytkin. Kulttuuri on nostettu Hyvinkään pelikirjassa ansaitsemaansa asemaan kaupungin menestystekijänä, Hyvinkäällä on lopultakin kulttuuri– ja tapahtumapäällikkö, kaupunkiin on perustettu kulttuurifoorumi, jossa kulttuuriasioista keskustellaan yhteistyössä kulttuurin tekijöiden kanssa, taidemuseolla on takanaan menestyksekäs näyttelyvuosi, jossa Humala ja Krapula –näyttely mm. keikkui viikkotolkulla Suomen Museoliiton Museokorttitilaston kävijäykkösenä. Enää murheenkryyninä on Hyvinkääsali. Sen toimintatunnit olivat edelleen laskussa, samoin kävijämäärä, minkä seurauksena asiakaskohtaiset kulut ovat nousseet jo vuoden 2014 12 eurosta/asiakas kuluneen vuoden yli 18 euroon/asiakas, vaikka henkilöstöä salissa on koko ajan vähemmän ja absoluuttiset menot pienenneet. Se ei ole mikään ihme, koska asiakasmäärän pudotus kahdessa vuodessa on ollut 42 %! Toivottavasti Hyvinkääsalin asiat saadaan järjestykseen nyt vuoden 2017 aikana ja Hyvinkääsali uuteen nousuun!

Vielä muutama menestystarina sivistystoimen toisesta lautakunnasta, Opetuslautakunnasta:

– Hyvinkää selvisi tyylikkäästi yhtäkkisestä vastaanottokeskusten kautta tulleesta paineesta perusopetuksessa. Kaupunkiin perustettiin neljä valmistavaa luokkaa turvapaikanhakijoita varten. Tavoitteena on, että näiltä luokilta voidaan siirtyä normaaliin opetukseen vuoden päästä.

–  Sivistystoimen palveluverkkoasiassa tapahtuu vihdoinkin. Palveluverkkoselvityksen valmistelu ja käsittely luottamuselimissä kesti lähes kolme vuotta ennen kuin asioita alkoi tilinpäätösvuonna tapahtua: Pikku-Tapis lakkautetaan, Kaukasten koulu yhdistetään Uudenkylän kouluun, Talvisiltaan otetaan jatkossa myös päiväkotilaisia. Tilapalvelulle annettiin tehtäväksi toteuttaa vuoden 2016 aikana kyläkoulujen kuntokartoitukset. Keskuslukion sijaintipaikaksi päätettiin Hangonsillan alue.

– Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön alakouluissa. Valitettavasti käytössä olleet tietojärjestelmät eivät olleet millään muotoa valmiita vastaamaan sähköisten oppimateriaalien ja uudenlaisten opetussisältöjen käyttöönottoon: kaikenlainen viivästys ja häslääminen vei perusopetuksen budjetista 200 000 euroa

– koulukuljetusten kilpailutus toi säästöjä

– kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman ohjausryhmään nimitettiin opetuslautakunnan ja huoltajien edustajat elokuusta 2016. Päätös osoittautui onnistuneeksi. Suunnitelma on nyt valmis.

 

Hyvät valtuutetut,

Koska tilinpäätöksestä ja sen mukana jaetusta materiaalista olisi tarkoitus myös oppia jotain, haluamme vielä ryhmäpuheemme lopuksi nostaa esille muutamia, lähinnä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta esille nousseita kehittämiskohteita, joihin toivoisin meidän myös uudessa valtuustossa jatkavien valtuutettujen kiinnittävän huomiota pian taas alkavassa vuoden 2018 toiminnan suunnittelussa:

– Kuntalaisdemokratian kehittäminen on meille vihreille tärkeä arvo. Tarkastuslautakunta huomauttaa, että kuntalaisaloitteiden käsittely ei ole kaikilta osin ollut Kuntalain ja kaupungin Hallinto- ja toimintasäännön mukaista. Kaupungissa tulisi laatia ohje kuntalaisaloitteiden käsittelyprosessista ja kirjaamiskäytännöstä. Aloitteiden julkaiseminen kaupungin kotisivuilla on suositeltavaa, sillä se edistää päätöksenteon avoimuutta ja kuntalaisten luottamusta viranomaisiin.

– Vaikka lastensuojelu kuului mainitsemiini vuoden 2016 menestystarinoihin, täytyy muistaa että kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 – 17-vuotiaiden osuus vastaavasta ikäryhmästä oli vuoden 2016 ennakkotietojen mukaan Hyvinkäällä kuitenkin edelleen suurempi kuin vastaavankokoisissa Kuuma-kunnissa.

Lisäksi tarkastuslautakunta suosittelee lastensuojelupalveluita tilastoimaan, kuinka moni lastensuojeluilmoituksista johtaa toimenpiteitä aiheuttavaan asiakkuuteen. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä ei kerro koko totuutta lastensuojelutarpeesta, vaan vasta palvelutarpeeseen johtaneiden ilmoitusten määrä.

– Kotihoidon toimintatapojen uudistaminen niin ikään oli menestystarina, mutta tässäkin on vielä tutkittavaa: henkilöstön sairauspoissaolot ovat lisääntyneet ja kotihoidon henkilöstö ja asiakkaiden omaiset viestittävät kiireestä. Kotihoidosta on irtisanoutunut paljon henkilöstöä. Sosiaali- ja terveyslautakunta on ollut lisäksi kiinnostunut kotihoidon ostopalveluiden osuudesta, josta ei toivottua erittelyä ole esitetty.

– Ylipäänsä koko kaupungin tasolla sairauspoissaolot ovat lisääntyneet: Sairauspoissaoloja kertyi vuonna 2016 keskimäärin 15,3 kalenteripäivää vakinaista työntekijää kohti. Eniten sairauspoissaoloja oli ateria- ja puhtauspalveluissa (26,9 pv/hlö) ja sosiaali- ja terveystoimessa (18,2 pv/hlö). Henkilöstökertomuksen mukaan terveysperusteisten poissaolojen palkkakustannukset ovat olleet valtuustokaudella 3,2 – 3,4 M€. Vuonna 2016 kyseiset kustannukset olivat tarkastelujakson suurimmat.

– Sosiaali ja terveystoimessa asiakasmaksut ovat puhututtaneet. Ehkä olisi paikallaan tarkastella uudelleen vaikka henkilöstön kanssa olisiko asiakasmaksuissa sellaisia, jotka olisi järkevä poistaa, esim. pitkät haavahoitojaksot tai kuntoutustyöntekijöiden kotikäynnit, joilla on pitkällä tähtäimellä säästövaikutus kaupungin menoihin. Asiakasmaksut ovat myös yllättäneet talousmielessä: sosiaali- ja terveystoimessa niitä kertyi ennakoitua enemmän ja esim. varhaiskasvatuksessa budjetoitua vähemmän.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Näillä ajatuksilla vihreä valtuustoryhmä katselee vuoden 2016 tilinpäätöstä, päättyvää neli ja puolivuotiskauttaan ja ehkäpä hieman jo alkavaa uutta valtuustokautta.

Puhujana valtuustoryhmän puheenjohtaja
Aki Korpela

Write a Reply or Comment

Your email address will not be published.